|
Anders Wikström syntyi
Pohjois-Ruotsissa Seletin Ruukilla, Nederluulajassa 12.1.1816.
Hänen isänsä oli
mestariseppä, myöhemmin talollinen Anders Wikström kotoisin Råneåsta
Meldersteinin Ruukilta ja äitinsä räätälin tytär Anna Löfgren Råneån
Prästholmenista.
Andersin ollessa 10-vuotias hänen äitinsä kuoli
lapsivuoteeseen ja kahden vuoden kuluttua isä meni uusiin naimisiin
Maria Larsintyttären kanssa, joka oli kotoisin Råneån
Prästholmenista. 1830-luvun lopulla perhe muutti Råneån pitäjän
Orrbyn kylään ja isä Andersista tuli maanviljelijä.
Perheeseen syntyi kaikkiaan 17 lasta, joista 9
ensimmäisessä avioliitossa ja
8 toisessa.
Lapsista 3 kuoli hyvin nuorena.
Isä Anders sokeutui vanhemmalla iällä ja kuoli vuonna 1873.
Perheen pojista 2 jatkoi maanviljelijänä
Orrbyssä. Anders Wikström nuoremman työura alkoi vanhemman veljen
mestariseppä Nils Petter Wikströmin apulaisena Meldersteinin
Ruukilla.
Vuonna 1839 Anders muutti Rosforsin Ruukille Piitimeen, jossa hän
työskenteli mestariseppän kisällinä. Piitimessä hän tapasi
opettaja-perheessä piikana olevan Kaisa Magdaleena Erikintytär
Riströmin, jonka isä oli ruukintyömies Meldersteinin Ruukilla.
Anders ja Kaisa menivät naimisiin ja perheeseen syntyi Piitimessä
4 lasta, (3 poikaa ja 1 tyttö).
Vuonna 1850 Anders muutti perheineen Suomeen
Pudasjärvelle. Pudasjärven Hirvaskoskella oli toiminnassa Timosen
Ruukki, jossa lähiseutujen järvistä nostetusta malmista jalostettiin
rautaa. Anders asui Hirvaskoskella Korentojärven rannalla Kesäsen
torpassa ja työskenteli vasaraseppänä Timosen Ruukilla vuoteen 1877
saakka, jolloin ruukki tulipalon seurauksena lopetti toimintansa.
Anders jäi asumaan torppariksi Kesäseen, jossa
hän kuoli 2.11.1882.
Perheeseen oli Suomessa syntynyt 4 lasta lisää
(2 poikaa ja 2 tyttöä).
Leskeksi jäänyt Kaisa Magdaleena asui
Kesäsessä nuorimman poikansa Frans Oskarin perheessä kuolemaansa
saakka. Hän kuoli 93-vuotiaana 29.7.1913.
Pojista toiseksi
vanhin Johan Peter (Pekka) asui avioliiton solmittuaan Penttilän
torpassa Hirvasjärven rannalla. Hän oli naimisissa 3 kertaa.
Ensimmäisestä avioliitosta Maria Bergin kanssa syntyi 5 poikaa,
joista
1 kuoli lapsena ja Carl Johan, Peter Magnus ja Nils August
muuttivat Amerikkaan. Lapsista ainoa Suomeen jäänyt poika Anders
Otto (Antti) muutti perheineen 1900-luvun alussa Jaurakkajärven
Niskasaareen. Toisesta avioliitosta Priita Parkkisen kanssa oli
tytär Anna. Valitettavasti Annan äiti kuoli synnytyksen jälkeisenä
päivänä. Penttilän naapurissa Ollilassa asui Annan täti Anna Loviisa
Liikanen ( os Vikström), joka itse lapsettomana toimi Annan
kasvattiäitinä. Anna avioitui Taivalkoskella Kaarle Jakkilan (ent
Säkkinen) kanssa. Kolmannen aviopuolison Anna Laakkosen kanssa Johan
Peterillä eli Pentti-Pekalla oli 7 lasta, joista 3 kuoli nuorena.
Tyttäristä Augusta (Ada) muutti Amerikkaan, Ida Taivalkoskelle
avioituen Karvosen kauppiassuvun pojan Edvardin kanssa ja Aina solmi
avioliiton Hjalmar Holmströmin kanssa asuen Hirvaskosken Mummolassa.
Nuorin lapsista Yrjö jäi perheineen asumaan Penttilään, jonka hän
lunasti omaksi tilaksi 1920-luvulla.
Penttilä ja Yrjö Vikström tunnetaan myös Kalle
Päätalon romaanista "Tammettu virta". Päätalon ollessa nuorena
uittomiehenä Hirvasjärvellä lauloivat uittomiehet vähän rumia
lauluja, jolloin Kallen isä joutui huomauttamaan lauluista sanoen
Vikströmin Yrjön pahoittavan mielensä uittomiesten lauluista.
Päätalo toteaa myös, että Hirvaskoskella ja Hirvasjärven seuduilla
asuu paljon tosiuskovaisia, joilla hän tarkoitti laestadiolaisia.
Myös Taivalkosken Karvoset ja Jakkilat mainitaan usein Kallen
kirjoissa. Esimerkiksi Iijoki-sarjan kirjassa "Epätietoisuuden
talvi" Päätalo kertoo "Kettu-Pellestä" eli Antti Jakkilasta, joka
oli Taivalkosken tunnetuin kettujen pyytäjä sekä muillakin tavoin
armoitettu metsä- ja kalamies. Kalle Päätalon toimiessa Taivalkosken
kunnan rakennus- mestarina joutuivat rakennusmiehet tehdessään
urakkasopimuksen Päätalon kanssa allekirjoittamaan lupauksen, että
he ovat työmaalla raittiita. Inkeen koulun työmaan muurausporukasta
tällaisen lupauksen joutui kirjoittamaan Anna Jakkilan poika muurari
Heikki Jakkila vuonna 1952.
Andersin ja Kaisan pojista Nils August asui
perheineen torpparina Hirvaskosken Komilassa. Ensimmäisessä
avioliitossa Anna Kaarretin kanssa syntyi 8 lasta, joista Anders
August, Carl, Frans Oskar, Aina ja Anna muuttivat Amerikkaan. Juho
(Janne) muutti perheineen aluksi Jaurakkajärvelle ja myöhemmin
Puolangan Suolijärvelle. Jannen sukuhaaran Vikströmit ottivat 1935
käyttöön sukunimen Virrankari. Nuorimmat lapset Maria ( Komilan Maija) ja Tuomas asuivat naimattomina Hirvaskoskella.
Toisesta
avioliitostaan
Brita Pesälän
kanssa Nils
Augustilla oli
poika Sakari,
joka toimi
kauppiaana
Siivikossa.
Kolmas Andersin ja Kaisan pojista
Karl Magnus avioitui Maria Laakkosen (Korennon) kanssa ja muutti
asumaan perheineen Iinattijärven Kenttälään. Perheeseen syntyi 9
lasta, joista 2 kuoli nuorena. Anna, Maria ja Eino muuttivat
Amerikkaan. Lapsista Kallen, Hilda Kenttälän ja Ruusa Poijulan
jälkeläisiä asuu runsaasti Iinattijärvellä, Hirvaskoskella,
Poijulassa sekä myös muualla Pudasjärvellä. Myös tämän sukuhaaran
jäsenistä useat henkilöt mainitaan Päätalon kirjoissa. Kirjoissa
esiintyvät muun muuassa kova automies Partasen Eljas, jonka vaimo
Fanni Matilda oli Iinattijärven Vikströmejä, Poijulan Kalle, jolta
Kallen isä osti "Iso Ruuna"-nimisen hevosen ja Kalle Päätalo
ensimmäisen polkupyöränsä "Viktoria Verken".
Nuorin
pojista Frans Oskar jäi asumaan torppariksi Kesäseen. Hänen ja Kaisa
Reeta Naamangan avioliitosta syntyi 7 lasta, joista 3 kuoli nuorena.
Jälkeläisiä oli Frans Hjalmarilla 2 sekä Marialla (Maijalla)
8. Frans Oskar lunasti Kesäsen torpan omaksi tilaksi 1920-luvulla.
Hän toimi metsäherrana Oulu-yhtiön palveluksessa työmaiden ollessa
koko Pohjois-Suomen alueella. Kesäsen Oskari ja Kaisa Reeta
joutuivat toimimaan kasvattivanhempina vanhimman poikansa Frans
Hjalmarin kahdelle tyttärelle, koska näiden isä ja äiti kuolivat
vuoden sisällä tyttöjen ollessa vain muutaman vuoden ikäisiä.
Hirvaskosken Rauhan- yhdistyksen eräs keskeisimpiä perustajajäseniä
oli Oskari Kesänen, joka myös pääsi vaikuttamaan siihen, että
Rauhanyhdistyksen ensimmäinen toimitalo rakennettiin Kesäseen
johtavan tien varteen Myllyvaaraan
Andersin ja Kaisan tyttärien jälkeläiset
asuvat kaikki Amerikassa.
Kuten edellä on mainittu, Anna Loviisan avioliitto Olli Liikasen
kanssa oli lapseton. Katariina Josefiina muutti Iihin ja avioitui
Jaakko Pulkkisen kanssa. Perheeseen syntyi 3 lasta ennen kuin he
vuonna 1888 muuttivat Amerikkaan. Siellä perheeseen syntyi vielä 7
lasta. Katariina ja Jaakko Laukka (He käyttivät Amerikassa
sukunimenään iiläisen lähtötalonsa nimeä) kuolivat molemmat
tammikuussa 1933 vain 2 viikon välein.Heitä jäi tällöin suremaan 3
poikaa ja 3 tytärtä.
Kolmas tytär Fredrika muutti myös Amerikkaan
ja avioitui siellä 20.10.1884 Iinattijärveltä kotoisin olevan Sakari
Niemelän kanssa. Fredrikan ja Sakarin perheeseen syntyi kaikkiaan 8
lasta, 5 tytärtä ja 3 poikaa. Fredrikan kuollessa 1931 häntä jäi
Sakarin ja lasten lisäksi suremaan 10 lastenlasta.
Anders Wikströmin jälkeläiset ovat asuneet
Pudasjärvellä, Taivalkoskella sekä Puolangalla. Pääasiallisimmat
asuinpaikat Pudasjärvellä ovat Hirvaskoski, Jaurakkajärvi,
Iinattijärvi, Poijula, Pärjänsuo ja Kurenalus. Puolangalla suvun
jäsenistä pääosa asuu Suolijärvellä ja kirkonkylässä.
Koska hänen lapsistaan 2 ja lastenlapsista 12
muutti Amerikkaan, asuu siellä ja myös 1960-1970-luvun
muuttoliikkeen ansiosta Ruotsissa runsaasti suvun jäseniä. Vasta
1960-luvulla on Andersin jälkeläisiä enemmässä määrin alkanut
muuttaa Ouluun, Kainuuseen ja myös Etelä-Suomeen. Mielenkiintoista
on myös se, että Amerikassakin pudasjärveläislähtöiset siirtolaiset
asuivat varsin kauan suppealla alueella Michiganin pohjoisosassa ja
solmivat keskenään useita avioliittoja.
|